Kurkkaus Afrikkaan

Maanantaina pääni oli täysin tyhjä ja ruuanlaiton miettiminen tuntui takkuiselta. Turvauduin Soppa365-sivustoon ja löysin sieltä maapähkinäkeiton, johon lisäsin alkuperäisen reseptin mukaisesti bataattia ja kanaa.

Maapähkinäkeitto on kotoisin Afrikasta ja sen kanssa piti saada jotakin leipää. Päädyin googlettamaan siis afrikkalaista leipää. Ja löysinkin erityisesti somalialaisia leipiä. Vaikka somalit ovat Suomen kolmanneksi isoin vieraskielinen väestöryhmä, tajusin, etten tiedä somalialaisesta keittiöstä mitään.

Mutta nytpä tiedän! Ainakin sen, että heidän muufo-leipäsensä on herkullinen. Matti äänesti näitä vahvasti jatkoon.

Muufot korianterilla ja sipulilla (8-10 kpl)

5,5 dl vehnäjauhoja
1 1/4 dl maissijauhoja
1 tl sokeria
1 tl suolaa
1/2 pss kuivahiivaa
1 valkosipulin kynsi hienonnettuna
1 pienehkö sipuli hienonnettuna
1 ruukku korianteria hienonnettuna
6,5 dl lämmintä vettä

öljyä paistamiseen

1. Sekoita kuivat aineet kulhossa. Lisää hienonnettu valkosipulin kynsi, sipuli ja ruukullinen korianteria.
2. Lisää vesi vatkaten puukauhalla rivakasti. Anna taikinan tekeytyä 2 tunnin ajan (itse en näin kauan odottanut, vaan aloin paistopuuhiin jo puolen tunnin jälkeen.
3. Kaada pieni liraus öljyä pienelle pannulle (blinipannun kokoiselle) ja paista muufoa, kunnes toinen puoli on kullanruskea. Kaada hiukan öljyä muufolle ennen kääntämistä. Paista myös toinen puoli kullanruskeaksi.
4. Tarjoile keiton tai pataruuan kanssa.

Salaattia!

En ole pitkään aikaan ostanut keittokirjoja, sillä käytän melko paljon nettiä reseptien selailuun. Suosikkejani ovat maku.fi ja soppa365-sivusto.

Nyt kuitenkin olin markkinoinnin iloinen uhri ja ennakkotilasin Jäävuoren huipulla-salaattikirjan. Tein viikonloppuna kirjasta jo kahta salaattia, toisen herkkusienistä ja toisen parsasta.

Kirja on jaettu vuodenaikojen mukaan ja noudattaa jotakuinkin satokautta. Erityisesti kesän ja syksyn salaatit vaikuttavat herkullisilta ja uusilta. Parasta antia mielestäni olivat kuitenkin kastikkeet. Itse maustan salaatit pääasiassa oliiviöljyllä, suolalla ja pippurilla, mutta nyt innostuin sekoittelemaan kastikkeita salaateille. Uskon, että kesällä innostun niistä vielä enemmän.

Ripoteltavaa

En ole pitkään aikaan tehnyt sosekeittoja, mutta nyt olen innostunut niistä. Suurena syynä lienee, että olen eniten innostunut lisukkeista, joita voi kasata keiton päälle.

Tavallinen sosekeitto on vähän tylsä ja monotoninen syödä. Kun sen päälle kokoaa jotakin rouskuvaa ja makuisaa, tuntuu keitto jopa juhlalliselta.

Tämän lisäkkeen tein tomaattikeiton kaveriksi. Uskon sen sopivan myös muihin vahvanmakuisiin keittoihin.

Fetalisäke sosekeitolle

40 g pinjansiemeniä
100 g fetakuutioita
kourallinen basilikaa
1 rkl oliiviöljyä

1. Paahda pinjansiemeniä keskilämmöllä, kunnes ne saavat väriä. Kaada siemenet kulhoon.
2. Lisää kulhoon fetakuutiot, kourallinen revittyä basilikaa ja oliiviöljyä. Pyöräytä aineet sekaisin.
3. Tarjoile sosekeiton päällä.

Parsakausi korkattu

Korkkasimme parsakauden. Melkein en kehtaa myöntää, mutta perulaisilla parsoilla. Siksi en tehnyt mielestäni parasta parsaruokaa, parsaa ja kananmunaa, vaan parsa oli tässä ruuassa sivuroolissa. Ihan virallista korkkausta varten pitää odotella lähempänä kasvatettuja parsoja.

Koska viimein myös Pohjanmaalla on alkanut ihan oikea kevät ja tennareilla on voinut tallustaa, ainakin lyhyen nukutusvaunulenkin, piti parsoille saada keväinen estradi. Ja mikäs sen keväisempää kuin pasta primavera.

Herkku on Matin suosikkipastoja ja minäkin pidän siitä paljon, vaikken yleensä kermaisia pastoja korkealle rankkaakaan. Tein tähän kasvissoiroja porkkanasta ja vasta jälkikäteen tajusin, että kesäkurpitsa olisi ollut teemaan sopivampi valinta.

Pasta primavera

100 g spagettia
8 porkkanaa/kesäkurpitsa
(tai 200 g pastaa)

Kastike
1 pieni sipuli
2 kynttä valkosipulia
80 g tuoretta pinaattia
200 g pakasteherneitä
nippu parsaa
250 g mascarponea
1 sitruunan mehu ja raastettu kuori
1 dl valitsemiasi yrttejä
mustapippuria
suolaa

Tarjoiluun
parmesanjuustoa


1. Leikkaa julienne-leikkurilla porkkanoista tai kesäkurpitsasta pitkiä soiroja. Pilko samalla kastiketta varten sipuli ja valkosipuli pieneksi. Käsittele parsa niin, että otat molemmista päistä kiinni ja taivutat. Parsa katkeaa aina siitä kohdasta, jossa puumainen osuus loppuu. Pilko parsa kukintonsa kokoisiksi paloiksi.
2. Laita pastavesi kiehumaan ja keitä pastaa n. 10 minuuttia hyvin suolatussa vedessä ja lisää kahdeksi viimeiseksi minuutiksi kasvissoirot.
3. Kun olet laittanut pastan kiehumaan, ala valmistaa kastiketta. Kuullota pannulla sipuli ja valkosipuli. Lisää muutamassa erässä pinaatin lehdet ja paista kunnes ne ovat kutistuneet. Lisää sitten herneet.
4. Kun herneet ovat lämmenneet, lisää mascarponejuusto ja pilkottu parsa. Anna kiehahtaa.
5. Kun pasta on valmis ja valutettuna, mausta kastike sitruunanmehulla ja raastetulla kuorella, yrteillä (minulla oli basilikaa, minttua, ruohosipulia ja tilliä) sekä suolalla ja pippurilla.
6. Sekoita pasta ja kastike sekaisin kastikepannulla ja laita koko komeus tarjoiluastiaan. Raasta päälle parmesanjuustoa.

Viimeinen pataruoka

Talvi alkaa olla taputeltu ja pakkasta on enää öisin. Iltapäivällä aurinko lämmittää niin, että keittiön ja olohuoneen lämpötila nousee helposti parikin astetta. Se tarkoittaa, että pataruokien kausi alkaa olla meillä lopuillaan.

Voi siis olla, että viime viikonloppuna laittamani moussaka oli viimeinen pataruoka tältä keväältä. Se oli kuitenkin sen verran herkullista, että teen sitä varmasti uudestaan. Munakoiso on ollut itselleni hankala paikka. Olen vasta nyt oppinut käsittelemään sen niin, että se hautuu uuniruuissa muhevaksi eikä vetisyydestä ole tietoakaan.

Tämän ruuan kohdalla suosittelen, että valmista ruoka ja tilaa sitten pitsa. Moussaka on nimittäin niin paljon parempaa seuraavana päivänä.

Moussaka

1 kg munakoisoja
500 g perunaa
(voit käyttää myös 1,5 kg munakoisoja)
suolaa
2 dl vehnäjauhoja
1 dl oliivöljyä

Jauhelihakastike
400 g (lampaan)jauhelihaa
2 valkosipulin kynttä
1 sipuli
400 g tomaattimurskaa
1 tl oreganoa
1/2 tl suolaa
1/2 tl kanelia
mustapippuria
1 ruukku tuoretta minttua

Valkokastike
25 g voita
3 rkl vehnäjauhoja
5 dl maitoa
100 g pehmeää vuohenjuustoa
1/4 tl muskottipähkinää
mustapippuria
1 kananmuna

1. Laita perunat kiehumaan, jos käytät niitä. Kun perunat ovat valmiit ja jäähtyneet, leikkaa ne ohuehkoiksi lanteiksi. Pilko perunoiden kiehuessa munakoisot n. 0,5 cm paksuisiksi lanteiksi. Sirota munakoisojen päälle suolaa ja "itketä" niitä perunoiden keittymisen ajan.
2. Laita vehnäjauhot laakealle lautaselle. Pyyhkäise suola pois munakoisolantin päältä, pyöräytä se vehnäjauhoissa ja laita pannulle paistumaan. Paista muutama minuutti per puoli. Varaa toinen lautanen kullankeltaisille, kypsille munakoisoille. Tässä hommassa kuluu oliiviöljyä tuon desin verran.
3. Valmista sitten jauhelihakastike. Voit tehdä tämän samaan pannuun, jossa paistoit munakoisot. Pilko sipuli ja valkosipuli pieneksi. Kuullota niitä hetki öljyssä ja lisää sitten pannulle jauheliha. Paista kypsäksi.
4. Vähennä lämpöä ja lisää joukkoon tomaattimurska ja mausteet sekä yrtit. Jätä hautumaan valkokastikkeen valmistuksen ajaksi.
5. Valmista valkokastike sulattamalla voi paksupohjaisessa kattilassa. Kun voi on sulanut, lisää vehnäjauhot. Paahda suurustetta hetki. Lisää maitoa vähissä erissä, vatkaa vispilällä koko ajan ja anna kastikkeen paksuuntua ja kiehahtaa välissä ennen uuden maitoerän lisäystä.
6. Kun kaikki maito on kulunut, ota kastike hellalta. Lisää joukkoon vuohenjuusto ja mausteet. Sekoita, kunnes vuohenjuusto on kokonaan sulanut. Lisää hiukan jäähtyneeseen kastikkeeseen kanamuna koko ajan vatkaten.
7. Kokoa moussaka. Laita pohjalle jauhelihakastiketta ja lado sitten peruna- ja munakoisolantteja kastikkeen päälle. Laita sitten uusi jauhelihakastikekerros ja taas vihanneksia. Jatka, kunnes viimeinen kerros munakoisoja ja perunaa on ladottu. Kaada sitten koko komeuden niskaan valkokastike.
8. Paista moussakaa 200 asteisessa uunissa n. 45 minuuttia. Anna asettua vähintään vartin verran.

Muffinsseja kahdella tapaa

Tein Veen 1-vuotissyntymäpäiville kakun sijaan muffinsseja. Vein niitä myös tuliaisena paikallisten äitien tapaamiseen, koska kolmestakymmenestäkuudesta kappaleesta jäi muutama syömättä.

Muffinssit saavuttivat suosiota, erityisesti sellaisten henkilöiden parissa, jotka ovat persoja makealle. Olen itsekin sitä mieltä, että tämä on parhaimpia perusmuffinssiohjeitani. Voin ja sokerin vaahdottaminen tekee leivoksista tiiviimpiä ja kosteampia kuin muna-sokeri-vaahtoleivonnaisista.

Muffinssit (12 kpl)


Taikina

115 g voita
1 1/4 dl sokeria
2 kananmunaa
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 sitruunan raastettu kuori ja mehu/ 1 tl vaniljauutetta ja 1 rkl maitoa

1. Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri vaaleaksi, kuohkeaksi vaahdoksi.
2. Lisää seokseen kananmunat yksitellen ja vatkaa hyvin välissä.
3. Lisää vehnäjauhot ja niihin sekoitettu leivinjauhe taikinaan.
4. Lisää lopuksi sitruunan mehu ja raastettu kuori, jos haluat sitruunaisia muffinsseja tai vaniljauute ja maito, jos haluat vaniljaisia muffinsseja.
5. Paista 175 asteessa 15-20 minuuttia, kunnes muffinssit ovat kullankeltaisia. Jäähdytä.

Kuorrute

250 g mascarponea
100 g voita
500 g tomusokeria
1-2 rkl sitruunamehua/ 1-2 tl vaniljauutetta

1. Vatkaa mascarpone, voi ja tomusokeri tasaiseksi kuorrutteeksi.
2. Lisää sitruunamehu tai vaniljauute valintasi mukaan. Määrällä voit säädellä kuorrutteen makua.
3. Koristele pursotuksin tai levittämällä kuorrute veitsellä. Hyvä ohje pursotuksiin löytyy täältä.